Minulle voit kirjoittaa terveisiä vieraskirjaani.

***********************************************************

18.11.2008

Olen suorastaan järkyttynyt! Yli vuosi on kulunut siitä, että olen viimeksi teille ystävilleni kuulumisiani kertonut. Huh! Suuri syy tähän on se että en ole oikein osannut käyttää tätä isännän uutta "mäkkiä", mutta nyt sillä vihdoin oli aikaa minua opastaa...

Minulle kuuluu erinomaisen hyvää. Olemme pikkuveljeni kanssa kouluttamassa yhteisestä pikkusiskostamme kerrassaan mainiota leikkikaveria. Semmoisen kauhean pienen tytön emäntä toi siis tullessaan kotiin yksi päivä viime talvena. Nyt se jo kauheasti liikkuu ja olen ottanut saman taktiikan käyttöön, kuin tuon vanhemmankin kanssa. Jos nyt vähän aikaa jaksan "kärsiä" yliryömisisestä ja silmien ja korvien ja karvojeni tutkimisesta, niin tuossa tuokiossa minulla on täällä toinenkin syöttäjä. Siis sellainen, joka ymmärtää tarjoilla herkkuja ja raksuja myös esim. sänkyyni (tätä eivät emäntä ja isäntä ole koskaan ymmärtäneet...heidän mielestään minun pitää itse kävellä keittiöön ja syödä siellä kupistani.)

Nyt hei hei, pitää tästä lähteä katsomaan, mitä hassuja ystäväni Eddie on tänään puuhaamassa lempisarjassani Frasier. Nyt kun osaan käyttää tätä uutta konetta, niin lupaan tulla kirjoittelemaan useammin! Ollaan yhteyksissä!

5.9.2007

Siinä se kesä taas meni! Onneksi vielä vähän aikaa tarkenee lököilemään omalla pihalla (ks. kuva alla) ennen kuin tulee lumi. Tosin minähän olen lapinkoira, joten kyllähän minä pärjäisin pihalla talvellakin...mutta... omassa sängyssä on ehkä sittenkin mukavampaa olla...

Ai niin, emäntä on ollut aika väsynyt koko kesän eikä se ole jaksanut käydä mun kanssa kovin paljon lenkillä. Sen sijaan isäntä on aina silloin tällöin sanonut, että "Hera, muista nyt pitää emännästä huolta, kun minä olen poissa." Mutta kyllähän tämän ymmärtää, sillä meidän laumaan on tulossa tammikuussa uusi jäsen! Jee, lisää huolehdittavia!

Toi pikkuveli on kyllä melko mukava leikkikaveri! Äsken se esimerkiksi keräsi puistosta mulle viisi(!) keppiä, jotka se sitten antoi mulle kun päästiin kotipihaan. En kyllä meinannut malttaa millään odottaa kotiin asti...Lisäksi se esimerkiksi syöttää mulle mun raksuja yksitellen jopa olohuoneessa. Siihen ei isäntä eikä emäntä pysty.

Tämä syksy on muutenkin ollut erilainen kuin koskaan ennen. Nykyisin emäntä lähtee aina aamuisin ja tulee iltapäivällä kotiin ja isäntä jää pikkuveljen kanssa tänne. Kesti hetken aikaa, ennen kuin kesäloma-aamujen jälkeen totuin siihen, että aamupissille pitää nousta jo klo 7! Emäntää hieman nauratti mun haukottelut...

ps. Lempinimissä päivitys

5.3.2007

Terve taas! Oltiin viime viikolla Kuopiossa lomalla. Oli aika siistiä päästä välillä haistelemaan muitakin kuin näitä kotinurkkia. Ja päästä juoksemaan jäällä vapaana!

Ai niin, isäntä laittoi vihdoin uusia kuvia esille, tervemenoa katsomaan! Siellä on muuten muutamia agility-kuviakin...

19.1.2007

Hyvää uutta vuotta kaikille! Niin siistiä, että vihdoinkin on tullut kunnon talvi ja lunta! Olisittepa nähneet mut ja pikkuveljen ekan kerran lumihangessa tänä talvena. Olimme hieman täpinöissämme...

Sori vaan kaikki tutut kun nämä mun sivut ovat nyt päivittyneet tosi harvoin. Isäntä aina vaan on siellä jossain (lähtee aamulla ja tulee illalla) ja emännän ymmärrettävästi kyllä pitää katella ton pikkuveljen perään, joten kumpikaan ei ole ehtinyt mua auttamaan. Mut nyt vihdoin ehdittiin. Yritän parhaani mukaan painostaa myös uuden gallerian saamiseen.

Tänne siis kuuluu hyvää. Vaikka olenkin innoissani talvesta niin ihan kiva sitten kun kevät tulee. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että emännän kanssa päästään taas harrastamaan agilityä. Me käytiin yhdessä harjoittelemassa syksyllä monena viikonloppuna ja mä olen kuulemma aika hyvä (ei kovinkaan yllättävää...;-D). Se on kyllä kiva harrastus ja oon niin iloinen, että emäntä vei mut sinne.

Uutena vuotena mulla oli täällä vieras (Suomenlapinkoira Iina). Huomasin, että sitä kamalasti pelotti ne rakettien äänet, joten ohjasin sen tuonne alakertaan, jossa se viihtyikin sitten ihan koko illan.

Hauskaa talvenjatkoa kaikille! Nauttikaa lumesta, niin minäkin!

P.S. Lempinimiä päivitetty

3.8.2006

Hei taas kaikki! Onpa ollut lämmin ja kiireinen kesä. Lämpö ei ole niin hirveästi mua häirinnyt tänä kesänä, kun on tuo oma piha tuossa missä loikoilla. Ja meillä on käynyt kauheasti vieraita eli rapsuttajapotentiaaleja. Olen yrittänyt hyödyntää kaikki vapaat kädet tapani mukaan... :-D

Ja voi vitsi mihin emäntä mut tänään vei! No ensiksikin me käytiin kaupassa sovittamassa ja ostamassa mulle valjaat ja uus remmi. Ne on tosi siistit. Ja sitten aiheeseen. Sain tänään hyppiä esteiden yli (helppoa!) ja mennä keinulautaa pitkin (aluksi vähän jännitti, mutta viimeinen suoritus oli open mielestä mallikas!). Lisäksi sukelsin sellaiseen putkeen minkä toisessa päässä emäntä kuikuili ja heilutteli käsissään mun lempiherkkuja (nakkeja maksamakkaralla siis). Se tunnelikin jännitti tosi paljon aluksi, mutta lopuksi menin kuin vanha tekijä. Viimeiseksi ennen kotiinlähtöä sain pujotella keppien välistä emännän ohjatessa. Hän sai siitä ohjauksesta kehuja, mikä on ihan ok, sillä muahan oli jo kehuttu koko tunnin ajan. Ensi viikolla mä pääsen sinne kentälle uudestaan, niin mulle sanottiin. Wuhuu! Niin, tätä koko hommaa vissiin kutsutaan ihmisten kielellä agilityksi.

26.5.2006

Moi pitkästä aikaa!

Pääsi lipsahtamaan yli kolme kuukautta ilman kommentteja... ja se ei todellakaan tarkoita, etteikö minulle (ja laumalleni) olisi tapahtunut mitään!

Tuossa huhtikuun alkupuolella alkoi ihmeellinen rumba: emäntä ja isäntä (ja se pikkuinen) alkoivat yhtäkkiä viedä mua aika usein lenkille ihan uuteen paikkaan.  Olemme siis muuttaneet omaan taloon ja minä sain ikioman reviirin. Aluksi hieman ihmetytti, mutta eipä minulla hätää ollut, kun koko lauma kuitenkin oli samassa paikassa.

Tässä uudessa talossa on paljon enemmän tilaa liikuskella ja etsiä nukkumapaikkoja. Lisäksi tuolla portaissa on yksi ikkuna niin matalalla, että minä näen siitä ulos ja voin aina tutkailla, ketä siellä pihalla liikkuu.

Pihalla on mukavaa, varsinkin kun olen saanut olla vapaana paljon. Kannattaa siis olla kiltti ja tottelevainen. Ihan ekalla kerralla kun täällä oltiin nimittäin karkasin ovesta ulos ja emäntä joutui minut hakemaan tien toiselta puolelta. Sen jälkeen en ole saanut enää mennä yläkertaan (muistelen edelleen haikeana sitä yhtä kertaa silloin alussa...).  Olenkin ollut siitä lähtien superkiltti ja tottelevainen, ettei menisi alakertakin alta.

Siitä pikkuisesta on kehittymässä aivan loistava leikkikaveri. Pihalla se aina käy hakemassa minulle keppejä, joita minä sitten saan jäystää. Ja sisällä se antaa kaikkia herkkuja kädestään esim. näkkäriä ja riisikakkuja. Ja ihan pari päivää sitten se oppi heittämään minulle palloa! Se on oikeasti kyllä tosi mukava tyyppi, käy moikkailemassa ja silittelemässä ja tutkimassa minun tassujani monta kertaa päivässä.

>>> Vanhat jutut